Oli netti, yksi päivittäjä ja paljon kerrottavaa. Sitä informaatiota piti olla netissä kuten kaikilla muillakin. Vaan aina ei ollut. Silloin, kun asiaa netissä oli, tuli vanhentuneesta tiedosta palautetta. Eivätkä kaikki linkitkään toimineet.
Ei ollut helppoa kuntalaisella löytää tietoa, saati sitten virkamiehellä laittaa tietoa nettiin.
Olen ollut mukana kehittämässä Tampereen kaupungin verkkosivuja vuoden 1999 alkupuolelta. Tänä aikana on ehtinyt tapahtua paljon: sivusto on laajentunut ja monipuolistunut, käyttäjien määrä on moninkertaistunut, erilaisia tiedottavia ja vuorovaikutteisia osuuksia sekä itsepalveluita on tarjolla entistä enemmän. Kuitenkaan verkon perusasiat eivät ole vuosien aikana vaihtuneet: haluamme tarjota kaupunkilaisille verkossa palveluita, jotka helpottavat heidän arkeaan, ovat hyödyksi ja joskus huviksikin.
Miten sitten olemme onnistuneet tavoitteissamme? Yhden vastauksen olemme saaneet keräämällä verkkosivuston käyttäjien palautetta ja kommentteja säännöllisesti. Ensimmäistä kertaa Tampereen kaupunki järjesti käyttäjäkyselyn jo vuonna 1997, jolloin verkkosivut olivat olleet julki vasta parin vuoden ajan. Vuosittainen perinne on jatkunut katkeamattomana siitä saakka - tosin lomakkeen sisältö, kyselyn ajankohta ja kesto ovat vaihdelleet tarpeen ja tekniikan kehityksen mukaan. Vaikka kyseessä ei olekaan mikään otokseen perustuva tutkimus, on kyselyiden kautta saatu palautetta sivustomme aktiivikäyttäjiltä.
Laadun vastakohtana voitaisiin kai pitää välinpitämättömyyttä sivuston käyttäjän tarpeista, mutta useimmiten huonon laadun ja huonon käytettävyyden takana on kiire tai tietämättömyys toisaalta käyttäjien - tässä tapauksessa kuntalaisten ja muiden sivuston käyttäjien - tarpeista. Kyse voi olla ihmisten toiminnan rajoituksista, sellaisista kuin minkä kokoista tekstiä ihminen pystyy lukemaan tai miten hän hahmottaa asioita. Tai sitten on kyse ihan vain siitä, että kunnan sivut ovat niin monimutkainen kokonaisuus, että parhaalla tahdolla ja kaikki viestinnän oppaat lukeneenakaan ei tahdo saada järjestystä aikaan.
Täydellisen huippulaatuista ja käytettävyydeltään täysin priimaa sivustoa tuskin on olemassakaan – ainakaan kuntapuolella, missä asiaa on tyypillisesti paljon. Tai löytyy sellaisia sentään: on kuntia, jotka eivät juuri käytä digitaalisen viestinnän mahdollisuuksia hyväkseen, jolloin sivusta on helppo tehdä selkeä ja helppokäyttöinen. Laadukas sellainen sivusto ei silti välttämättä ole, sillä hyvä sisältö on erittäin tärkeä osa verkkotuotteen laatua.
Minua kiinnostaa, mitä teidän mielestänne verkkosivustojen laadulle tapahtuu niiden elinkaaren aikana?
Tarkastellaan asiaa ensin kuntalaisten näkökulmasta. Ajatellaan, että kuntalaiset antavat nykyiselle verkkosivustollenne arvosanaksi tyydyttävä (asteikko: tyydyttävä, hyvä ja erinomainen). Resursseja ei kuitenkaan ole laajaan sivustoremonttiin, jossa uusittaisiin esimerkiksi koko rakenne tai julkaisujärjes-telmä. Päätätte, että panostatte kaikin tavoin olemassa olevan sivuston kehittämiseen. Onnistutte ja kuntalaiset nostavat teettämänne tutkimusten mukaan arvosanan hyväksi.
Yksi minkä tahansa verkkopalvelun suurimpia haasteita on, ei niinkään se, onko tietoa, vaan se, löytääkö sitä, pääseekö siihen käsiksi? Erityisesti tämä korostuu julkisissa verkkopalveluissa, joiden sivumäärät lasketaan satojen sijaan tuhansissa tai kymmenissä tuhansissa.
Aiemminhan verkkopalvelun “sääntö” oli, että halutun tiedon tulee löytyä korkeintaan kolmen klikkauksen päästä. Se oli vielä jotenkin järkeenkäypää, kun sivustot olivat pieniä ja ihmiset selasivat niitä hitailla modeemiyhteyksillä. Nykyään nopeudet pyörivät aivan eri lukemissa - samoin verkkosivujen ja niillä olevan tiedon määrä.
Maarit Dietrich
Tilaa blogiotsikot (RSS)
Uudemmat kirjoitukset