Kirjoittajan arkisto
Verkkosivuston kehittäminen ja ylläpito vaatii yhteistyötä, mutta jonkun tahon tulee ottaa kunkin osa-alueen kokonaisvastuu ja omistajuus. Se, kenen vastuulla kokonaisuus on, riippuu historiasta: jos verkkosivusto on lähtenyt liikkeelle tietotekniikkavetoisesti, se usein jää tietotekniikkaväen hoitoon. Jos viestintähenkilöstö on ollut vetovastuussa sivustosta, se helposti myös pysyy viestinnän vastuulla.
Varmasti muitakin vaihtoehtoja löytyy, riippuen organisaation rakenteesta sekä mukana olevien ihmisten kiinnostuksen kohteista ja taidoista. Asia konkretisoituu, jos vaikka katsoo ensi tiistain Käytettävyys ja laatu kunnan verkkoviestinnässä -seminaarin osallistujia.
Lue koko kirjoitus 
Julkisorganisaation verkkosivuston ylläpitoon ja kehittämiseen osallistuvan verkkoviestijän pitäisi taitaa sen tuhat asiaa. Erinomaisella verkkoviestijällä on taito kirjoittaa selkeästi, kyky muokata toisen tekstiä, silmää kuvituksen ja verkkosivuston ulkoasun laatimiseen, tietoa ja taitoa multimediaelementtien hankintaan tai itse tekemiseen sekä käytettävyysasioihin, yhteistyökykyä, sosiaalista taitoa, kokemusta kilpailuttamisesta ja hankinnasta, projektityöstä, yhteisöllisyydestä, tietotekniikasta…
Lista vaikuttaa loputtomalta. Onneksi kaikkea ei ole itse tarpeen osata pohjamutia myöten, sillä verkkoviestintään kuuluu olennaisesti yhteistyö toisten ammattilaisten kanssa. Monenlaiset perusteet pitäisi kuitenkin hankkia, jotta pystyy olemaan edes jollain tavoin uskottava ja puhumaan toisten kanssa samaa kieltä.
Lue koko kirjoitus
Uskoni ilmaisiin lounaisiin perustuu verkossa jaettaviin maksuttomiin ohjelmiin. Osa niistä peittoaa kaupalliset versiot monipuolisuudessaan, osaa käytän jo tottumuksesta tai aatteellisista syistä. On vain harmi, että aika ei aina anna myöten etsiä uusia helmiä - siksi olisikin hauska jakaa omia laadukkaita ilmaisohjelmistovinkkejä näin blogissakin.
Omalle top 3 -listalleni kuuluvat FreeMind, HTML Kit ja Xenu. Freemindilla pystyy tekemään miellekarttoja (mindmap), HTML Kit helpottaa käsin koodaamista ja Xenu on kätevä linkkientarkistusohjelma.
Lue koko kirjoitus
Monessa organisaatiossa verkkosivustosta vastaavat joutuvat työskentelemään yksin, ilman kollegiaalista tukea. Siksi onkin hyödyllistä päästä vaihtamaan kokemuksia ja ajankohtaisia kuulumisia, joko virtuaalisesti tai ihan kasvokkain. Vertaistuki on usein hauskaa ja hyödyllistä, parhaimmillaan sitä voi kuvata jopa terapeuttiseksi: samankaltaisia ongelmia ja haasteita kun tuntuu olevan muillakin verkkoviestijöillä.
Vaikka isoissa organisaatioissa kokemuksia pystyy jakamaan talon sisällä, on vertaistuelle silti tarvetta. Yksi esimerkki hyvästä käytännöstä on kuuden suuren kaupungin verkkopäätoimittajien tapaamiset, joista ensimmäinen järjestettiin Tampereella marraskuussa 2002. Hyvin sujuneen pilotin jälkeen on kokoonnuttu pari kertaa vuodessa eri puolilla Suomea.
Lue koko kirjoitus
Ison organisaation sivuston yhtenäisyyden vaaliminen on täyttä työtä. Jos yhdellekin yksikölle tai muulle taholle antaa oikeuden omaan ulkoasuun, on ovella vinkumassa lukuisia muita samaa haluavia. Jos sivuston päätoimittaja ei pidä puoliaan, organisaation verkkosivusto hajoaa lukuisten kotisivujen kirjoksi - jotka tietenkin näyttävät tyystin erilaisilta ja toimivat eri logiikalla kuin organisaation emosivu.
Tämä suuntaus tuntuu tutulta, paluulta näihin wysiwyg-editorien mahdollistamaan “omien kotisvujen” aikaan. Sisällönhallintajärjestelmien avulla saatiin hommaan jotain rotia, kun yksiköt pakotettiin yhtenäiseen ulkoasuun ja rakenteeseen. Mutta sittemmin näitä oman ulkoasun, logon - tai nykykielellä - brändin perään haikailevia tuntuu olevan yhä enemmän. Eikä into ole varmaan heikkenemässä, päinvastoin. Tilaaja - tuottaja-malli tekee tilanteesta vielä hankalammin hallittavan.
Lue koko kirjoitus
Olen ollut mukana kehittämässä Tampereen kaupungin verkkosivuja vuoden 1999 alkupuolelta. Tänä aikana on ehtinyt tapahtua paljon: sivusto on laajentunut ja monipuolistunut, käyttäjien määrä on moninkertaistunut, erilaisia tiedottavia ja vuorovaikutteisia osuuksia sekä itsepalveluita on tarjolla entistä enemmän. Kuitenkaan verkon perusasiat eivät ole vuosien aikana vaihtuneet: haluamme tarjota kaupunkilaisille verkossa palveluita, jotka helpottavat heidän arkeaan, ovat hyödyksi ja joskus huviksikin.
Miten sitten olemme onnistuneet tavoitteissamme? Yhden vastauksen olemme saaneet keräämällä verkkosivuston käyttäjien palautetta ja kommentteja säännöllisesti. Ensimmäistä kertaa Tampereen kaupunki järjesti käyttäjäkyselyn jo vuonna 1997, jolloin verkkosivut olivat olleet julki vasta parin vuoden ajan. Vuosittainen perinne on jatkunut katkeamattomana siitä saakka - tosin lomakkeen sisältö, kyselyn ajankohta ja kesto ovat vaihdelleet tarpeen ja tekniikan kehityksen mukaan. Vaikka kyseessä ei olekaan mikään otokseen perustuva tutkimus, on kyselyiden kautta saatu palautetta sivustomme aktiivikäyttäjiltä.
Lue koko kirjoitus
Päivi Kuusisto
Tilaa blogiotsikot (RSS)