Laadun vastakohtana voitaisiin kai pitää välinpitämättömyyttä sivuston käyttäjän tarpeista, mutta useimmiten huonon laadun ja huonon käytettävyyden takana on kiire tai tietämättömyys toisaalta käyttäjien - tässä tapauksessa kuntalaisten ja muiden sivuston käyttäjien - tarpeista. Kyse voi olla ihmisten toiminnan rajoituksista, sellaisista kuin minkä kokoista tekstiä ihminen pystyy lukemaan tai miten hän hahmottaa asioita. Tai sitten on kyse ihan vain siitä, että kunnan sivut ovat niin monimutkainen kokonaisuus, että parhaalla tahdolla ja kaikki viestinnän oppaat lukeneenakaan ei tahdo saada järjestystä aikaan.

Täydellisen huippulaatuista ja käytettävyydeltään täysin priimaa sivustoa tuskin on olemassakaan – ainakaan kuntapuolella, missä asiaa on tyypillisesti paljon. Tai löytyy sellaisia sentään: on kuntia, jotka eivät juuri käytä digitaalisen viestinnän mahdollisuuksia hyväkseen, jolloin sivusta on helppo tehdä selkeä ja helppokäyttöinen. Laadukas sellainen sivusto ei silti välttämättä ole, sillä hyvä sisältö on erittäin tärkeä osa verkkotuotteen laatua.

Laadukas sisältö ei ole sama asia kuin että on oikein paljon sisältöä, vaan että sisältö noudattaa sekä kunnan tavoitteita että sivuston potentiaalisten käyttäjien tarpeita, ovat nämä kuntalaisia, vapaa-ajan asukkaita, satunnaisia vierailijoita, kunnan työntekijöitä tai ketä tahansa. Jos resursseja ei ole kaikkeen, kunnan kannattaa miettiä, miten ja keitä sivustolla palvellaan. Hoidammeko ensimmäisenä PR-asiat ulkokuntalaisiin päin? Haluammeko kertoa itsestämme potentiaalisille kuntaan muuttaville? Haluammeko pienentää puhelinliikennettä antamalla kuntalaisille sivustolla tarpeellinen tieto kunnan palveluista?

Pelkkä laadukas sisältö ei riitä tekemään sivustosta hyvää. Jos sisältöä ei löydä, ei siitä juuri ole hyötyä. Asioiden löydettävyys lienee kaikkien sivustojen virhe numero yksi. Muita ongelmia on käyttäjälle vieraat termit ja se, että käyttäjien ikääntymistä ole otettu huomioon.

Hyvä verkkosivu ei ole vain pelkkää tylsää informaatiota, vaan se on myös hyvän olon tunnetta ja ylpeyttä oman kunnan, ”meidän” sivuista, se voi parhaimmillaan antaa myös yhteenkuuluvuuden tunnetta ja yhteisöllisyyttä kuntalaisten kesken. Tätä hyvänolontunnetta ei sivusto synnytä, jos sen käyttö on turhauttavaa, siis ilman käytettävyyttä.

Palatakseni alkuperäiseen kysymykseen – onko laadulla ja käytettävyydellä väliä – haluan vastata kysymykseen kysymyksellä: Kannattaako sellaiseen verkkosivuun panna rahaa, jota kukaan ei käytä?

Kommentoi kirjoitusta