24.05.2007 02:05   Lainaa kommenttia

Tartun kommenttiisi palvelun sisäisestä hakukoneesta.

Me olemme Kunnat.netissä kehittäneet hakupalveluita sekä metatietoihin perustuvia asiasana- ja kuntahakuja. Ne ovat kyllä varsin käytettyjä tiedon löytämisen apuvälineitä, etenkin asiasanat, mutta muut eivät välttämättä yllä suosikkisivujen toppilistalle.

Käyttäjäkyselyissä on paljastunut, ettei neljännes käyttäjistä osaa tai edes halua käyttää hakupalveluita. Mietiskelen, mitähän on tilanne kunnissa? Oletteko selvitelleet hakupalveluiden käyttöä? Onko hyviä ideoita siitä, kuinka suomalaisten tietoyhteiskuntataitoja tässä suhteessa voitaisiin kehittää? Vai onko tämäkin vain käytettävyyskysymys?

25.05.2007 09:05   Lainaa kommenttia

Sisäisistä hakupalveluista haluaisin kommentoida:

Niitä ei yleensä käytetä, koska ne tuottavat niin käsittämättömiä tuloksia.

Jos verkkopalvelun haku toimisi loogisesti ja käytettävästi, se olisi ainakin omalta osaltani yksi käytetyimmistä toiminnoista. Mutta lähes jokaisen kerran, kun olen eri kuntien ja monen muunkin palvelun hakutoimintoa käyttänyt, tulokset on olleet jotain ihan muuta, kuin mitä olisi toivonut. Esimerkiksi hakutuloksena on pöytäkirjoja, vaikka hakee mielestään yleissanalla, jopa keskusteluryhmien viestejä, joiden ei odota kuuluvan hakuun ollenkaan. Lähes sääntö myös on, että hakutuloksesta ei näe kuin otsikon, josta ei voi tehdä mitään päätelmiä. Esimerkiksi lyhyt kuvaus ja sisällön tyypin kertominen auttaisi kovasti asiaa. Tai: tuloksia tulee paljon, mutta sivulla näytetään vain muutama ja millään ei hahmotu, missä järjestyksessä tulokset on.

Työssäni verkkopalveluiden kehittäjänä tiedän, että hakutoimintojen kehittäminen vaatii erityispanostusta nimenomaan sisällönkuvailuun ja käytettävyyteen.

Joten oma mielipiteeni on, että hakutoimintojen käytön kasvattaminen liittyy enemmän sisällöntuotantoprosesseihin ja käytettävyyteen kuin käyttäjän kouluttamiseen.

25.05.2007 10:05   Lainaa kommenttia

Päivi, olet tietysti vastustamattoman oikeassa Joskin itse ajattelen tästä

Joten oma mielipiteeni on, että hakutoimintojen käytön kasvattaminen liittyy enemmän sisällöntuotantoprosesseihin ja käytettävyyteen kuin käyttäjän kouluttamiseen.

siten, että nämä ovat aika lailla rinnakkaisia, vrt. Marin toisessa kommentissa kuvaama tilanne verkko-osaamisesta. Kunnissakin täytyy miettiä käytettävyysasioiden rinnalla myös tietoyhteiskuntavalmiuksien edistämistä.

25.05.2007 02:05   Lainaa kommenttia

Olen samaa mieltä hakupalveluiden käytettävyydestä - ne voisivat aina olla parempia ja erityiesti toimia nopeammin. Yksi mahdollisuus parantaa hakupalveluja on ns. älykäs haku, joka yrittää arvata palvelussa olevien asiasanojen perusteella mitä käyttäjä hakee ja näyttää käyttäjälle reaaliaikaisesti minkälaisia asiasanoja palvelussa on. Esim Jyväskylän palvelut-sivulla oleva palveluhakemiston haku on tällä periaatteella toimiva - ja varsin suosittu.

Ongelmana tällaisessa haussa on kuitenkin se, että meilläkin nuo asiasanat on erikseen järjestelmään syötetty, ja jotta alykäs hakumme toimisi käyttäjän kannalta nopeasti, asiasanojen määrää ei voi rajattomasti kasvattaa.

Muitakin, esim Päivin ehdottamia, rajauksia tai tulosten esittämisen tapoja parantaa palvelua on.

Luulisin kuitenkin, että yksi suurin ongelma hakupalveluissa on se, että ne toimivat eri sivuilla niin kovin eri tavalla ja eri tasoisesti. Pitäisikö hakupalveluihin luoda erikseen jonkinlainen suositus?

27.05.2007 01:05   Lainaa kommenttia

Luulisin kuitenkin, että yksi suurin ongelma hakupalveluissa on se, että ne toimivat eri sivuilla niin kovin eri tavalla ja eri tasoisesti. Pitäisikö hakupalveluihin luoda erikseen jonkinlainen suositus?

Hyvä idea Mikeltä. Itse liputan Googlen logiikan puolesta: jos oman sivuston sisäinen hakusysteemi toimisi sen tapaan, olisin tyytyväinen. Voisiko “toimii kuten Google” olla lähtökohtana? Vai onko jollain joku muu, parempi mittatikku?

28.05.2007 09:05   Lainaa kommenttia

Tiedon lähteelle pääseminen on mielestäni yksi verkkopalvelun keskeisiä asioita. Ajatellaanpa esimerkiksi kuntien www-sivuja, niin suurin osa käyttäjistä etsii nimenomaan informaatiota johonkin aihepiiriin liittyen. Ns. viihteellinen selailu ja surffailu useimmiten ehkä mielletäänkin enemmän toisenlaisiin verkkosivustoihin.

Aiemmissa kommenteissa korostui hakupalvelujen toimivuus ja niihin kiinteästi liittyvät metatiedot, sivujen rakenne, käyttöliittymä yms. Tämä osa on hyvin tärkeä. Toisaalta, yksi tapa saattaa käyttäjä oikeaan kohteeseen, on asettaa käyttäjä tietylle polulle. Kuntamme www-sivujen suunnittelussa pohdimme, millä tavoin voisimme tuoda tiedon mahdollisimman lähelle käyttäjää. Lähdimmekin rakentamaan sivua roolipohjaisesti.

Annoimme käyttäjälle mahdollisuuden asettua johonkin seuraavista rooleista: asukas, matkailija tai yrittäjä. Roolipohjaisuuden keskeisenä ideana on asioiden suodattaminen. Tarjotaan ensisijaisesti sitä informaatiota, josta kyseinen käyttäjäryhmä olisi mahdollisesti kiinnostunut. Jos haluaa tutustua sivustoon esimerkiksi yrittäjän näkökulmasta, voi löytää tälle ryhmälle suunnatun informaation selkeämmin ja nopeammin.

Työskentelen itse Heinolan kaupungin www-sivujen, intranetin ja ekstranetin teknisenä pääkäyttäjänä ja katson asioita suhteellisen paljon myös teknisestä näkökulmasta.

Hakujen toimivuuten olen havainnut vaikuttavan sen, että käyttäjän tulisi myös itse pyrkiä löytämään mahdollisimman ”oikeat” hakusanat. Esimerkiksi sana ”asuminen” tarjoaa varmasti hyvin paljon osumia jo pelkästään yhden kunnan verkkosivuilla, mutta vaikkapa kaavoitus ja tontit voivat tarjota jo paljon optimaallisemman tuloksen.

Luin tuossa aiempia kommentteja, ja minusta niissä oli paljon hyvin ja kehittäviä ajatuksia. Olen Päivi Eerolan kanssa hyvin samoilla linjoilla, että sisällönkuvailu ja käytettävyys ovat olennaisessa osassa. Mielestäni verkkosivustolla olevan informaation metatiedot, pohjustustekstit yms. tulisi olla hyvin kattavia, jotta hakumoottori pystyy indeksoimaan oikeat tulokset halutulla tavalla.

Monessa asiassa niin kuin tässäkin kyse on myös prosessien sisäistämisestä. Käyttöliittymä, rakenne ja ulkoasu tulee laatia niin selkeästi, jotta käyttäjälle jää mahdollimman vähän epäröimisen varaa.

Riippuu tietenkin siitä, mihin panostetaan, mutta mielestäni keskeistä on päästä oikeaan tietoon nopeasti ja tehokkaasti käsiksi siten, että verkkosivuston käyttökokemus on miellyttävä ja sen kokee mielellään myös uudelleen.